keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

Europarlamentaarikko Marianne Mikko - Virosta,


edustaa neuvostoaikaista kulttuuriperinnettä, jossa sensuurilla oli selkeä poliittinen merkitys ja jonka avulla kyettiin kitkemään epämieluisat asiat pois päiväjärjestyksestä - tässä kuitenkin epäonnituttiin karkeasti.

Siellä missä sananvapautta on rajoitettu ja kirjoja poltettu ei ole koskaan syntynyt mitään hyvää, kuten historia todistaa. Itsesensuuri ei toimi ja kuka ja mikä taho vastaa siitä mikä on oikein ja mikä väärin.

Toinen seikka on psykologinen- taas tehdään asioista tabuja, joista ei voi keskustella vaan lakaistaan asiat maton alle ja työnnetään pää pensaaseen.

Kuka ylipäätään lukee näitä rasistisia kirjoituksia - luulisin ryhmän olevan kovin pieni. Rasismiin pitää puuttua samalla lainsäädännöllä, kuin valtaväestönkin elämään. Nyt asiassa esiintyy jo selkeitä ylilyöntejä - sosiaalivirkailijoiden ja niiden ihmisten puolelta, jotka pelkäävät tulevansa leimatuksi rasisiteiksi.

On päivänselvää ettei vähemmistöön kuuluminen anna oikeutta eikä erivapauksia muihin nähden ja laki on sama kaikille- yai ainakin sen pitäisi olla.

Menkää käymään esimerkiksi Romaniassa, siellä poliisi vahtii, kun teiltä nyhdetään 10€ kankien lankkauksesta, jota ettet ole itse pyytänyt ja on turha mennä pyytämään virkavallan apua, sitä ei tule, koska se ottaa osingot tuloista. Tätä teettää unionin laajentuminen.

Ei ne mepit pysty asioita oikein hoitamaan, Euroopassa, kun on niin paljon kansallisuuksia ja kansallismielisiä, vaikka saavat kuukaudessa saman palkan kuin suomalainen keskituloinen vuodessa.

Siis ei sensuuria eikä lakia. joutuuhan jo nyt solvaavasta kirjoittelusta vastuuseen - siis se vastaa joka kirjoittaa tai sitten ylläpito, jos ylläpidolla on säännöt ja niitä luetaan mitkä julkaistaan.

Musta tuntuu, että naiset ovat ampuneet överiksi vähän asiassa kuin asiassa ja ottaneet tietyt "hoiva-alat" itselleen, joihin muut eivät sitten saa kajota.

Ei kommentteja:


Matkalle päästäkseen on pysähdyttävä...