Suutahteleva ja äksyilevä - pitkävihainen Vanhanen on ärsyttävä kaikessa ylimielisyydessään.
Helppo todeta, kun ei ole mitään sidoksia puoluepolitiikkaan - kuten täällä eräillä onnettomilla kirjoittajilla, jotka ovat myyneet sielunsa halpaan hintaan.
Hallitus ja Vanhanen ovat epäonnistuneet tehtävässä Suomen kansan suhteen ja kansan hyvinvoinnin ja tasa-arvon suhteen. Tämä on kiistaton tosiasia vaikka siihen on vaikuttanut ulkopuoliset tekijät joihin hallituksella ja Vanhasella ei ole ollut osaa eikä arpaa. Paljon olisi myös voitu tehdä - muutakin kuin syyttää mediaa.
Media on osa yhteiskuntaa ja, jos ei ole vuorovaikutustaitoja - vaan möläyttelee puolivillaisia ärtyneenä - saa siitä oikeutetusti maksaa hinnan.
Valheilla vaaleihin - ei tuottanutkaan sitä nostetta mitä ehkä kuviteltiin - toisin sanoen kansan halvalla pistämisestä seuraa krapula - eli kannatuksen lasku.
Pienistä määristä pieniä asioita tulee suuri poru, jota ei voi korjata sivuuttamalla asioita ja pakenemalla raukkamaisesti ärtymyksen taakse ja "minä olen oikeassa" asennetta viljelemällä.
Tästä on ollut kyse, kun on puhuttu epäluottamuksesta - ei niinkään yksittäisestä vaalirahajupakasta, joka on osa tämän hallituksen ja ministerien jokapäiväistä toiminta tapaa - sellainen on tahtotila nyt.
Tahtotilasta puhuminen alun alkaen oli pelkkää silmään sahausta - "tahtotila" pah...
maanantai 23. kesäkuuta 2008
lauantai 21. kesäkuuta 2008
Sivuilta - kävelyä baggbölestä - åggelbyhyn
das Psykoboot
Hän katselee,hänen omilla silmillään, omalle järvelleen.
Laskeva aurinko maalaa maisemaa hänen omien silmiensä eteen -
on keltaisen ja punaisen sävyjä taivaalla ja vesi välkehtii tuhansin eri värein.
Hän katselee luonnon näytelmää omin käsin tehdyltä saunan kuistilta.
Menneisyys ei häntä itseänsä huoleta - se ei merkitse hänelle itselleen mitään,
se ei kerro mitään, sieltä hän ei itse näe itseään.
Hän itse elää itsenäisesti tätä hetkeä itseään varten - hän ei vastusta itsensä haluja - kiivaasti ja kärsimättömästi - hän on valmis ottamaan vastuun itse - omiin jylhiin kouriinsa.
Itsellä on kaikki juridisesti tip ja top. Muotoseikat ovat hänen itsellään aina kunnossa.
Hän itse on virheetön omine virheineenkin - hän itse suree, itkee, nauraa, on sosiaalinen - hänessä asuu itsenäinen terve mieli - sairaassa sielussa.
Tekstiä "ennustuksista"
Unien tehtävä ja niiden tulkitseminen
Unien maaperäUnista kumupuaa symboleja, ne ovat otollista maaperää piilotajunnan erilaisille luomuksille, jotka eroavat tietoisen mielen tarinoista. Kummatkin ovat yhtä totta - unet ehkä sikäli todempia, että silloin eivät defenssit pääse vaikuttamaan suojaavasti ja, koska torjunta on poissa niin unissa tapahtuu paljon psyykkistä työtä.
Unet ovat täysin epäloogisia päivätajunnan kannalta. normaalisti pyrimme välttämään ristiriitaisia metaforia ja pyrimme olemaan loogisia ja rationaalisia - joka on muuten asia mikä luo paineistusta ja siksi "raskaat työt"vaativat raskaat huvit.
Unien rakenne on toisenlainen. Uni tulvii ristiriitaisia ajatuksia, kuvia, absurdeja näkyjä, seksuaalisuutta, seksiä, irstailua, ajantaju katoaa - esineet näyttävät mielettömiltä - mikään ei ole kuten päivätajunnassa. Unet ovat kiehtovia ja myös pelottavia - ne voivat saada helposti uhkaavia sävyjäkin.
Piilotajunta järjestelee asioita omalla omintakeisella - todennäköisesti sille parhaalla tavalla - aiban samoin kuin ne keinot ja valinnat joita teemme arkielämässä ovat aina sen hetken parhaat valinnat - olivatpa ne kuinka absurdeja tahansa - toisin sanoen ne ovat paras valinta mutta eivät välttämättä johda yksilön kannalta parhaaseen tulokseen, koska psyykkisiä vaihtoehtoja on liian vähän käytettävissä. Voimavaroja on kyllä reservissa mutta ne pitää saada esille ja unet ovat juuri merkittävä voimavara - mutta niiden tulkinta ei onnistu unikirjojen avulla vaan vaatii asiantuntijaa ja sitkeää työtä ja palaamista asiaan useita kertoja, jolloin totuus tulee esille - eli lopulta olemme sylttytehtaalla.
Unien sekavuuden tai näennäisen sekavuuden vuoksi niitä on vaikea ymmärtää. Ymmärtäjiä ja tulkitsijoita löytyy kyllä tuhat määrin mutta tässä asiassa suurin osa on pelkkää puoskarointia.
Unissahan ei meidän valvekokemusten kannalta ole mitään ideaa tai järkeä - siksi ne usein sivuutetaan tai kerrotaan kevyesti tai unet voivat saada ihmisen täysin ymmälleen. Nämä ovat siis normaalia unennäköön liittyviä seikkoja- siten on olemassa vielä joukko muunlaisia unia kuten, enneunet ja unet jossa voimme tavata jo manan maille menneitä sieluja - näistä myöhemmin.
Kuten edellä mainitsin valinnoista, joita teemme valve elämässämme, ovatko nekään aina järkeviä ja johtavat toivottuun tulokseen - ne eivät siis ole kovinkaan täsmällisiä sen suhteen, että saisimme subjetiivisen rauhan ja tasapainon elämäämme. Eksitentiaalinen ahdistus ja halut ajavat meidät epätyydyttäviin ratkaisuihin ja onnellisuus ja vapaus jäävät kohtaamatta. tässä ollaan jo lähellä asian dilemmaa. Unet ja niiden merkityksen tajuaminen ovat avain asemassa niihin päätöksiin mitä teemme valvetilassa.
Unien tutkiminen
Unien tutkimus johtaa aina siihen, että mitä enemmän niitä tutkimme, sitä epätäsmällisemmäksi niiden emotionaalinen merkitys meille käy, koska mikä tahansa kokemuksemme voi siirtyä piilotajuntaan - ja sekin mikä on tietoisuudessa ja voisimme halutessamme tuoda esiin, voi saada tiedostamattoman lisäsävyn - joka värjää sitä joka kerta, kun se palautetaan mieleen. Tietoiset vaikutelmat omaksuvat piilotajuisen merkityksen lisänä - joka on psyykkisesti merkitsevä - vaikka emme olisikaan tietoisia tästä asiasta joka on ikään kuin piilotettuna matka-arkkuun, jossa on avain, eli sinne on mahdollisuus päästä. emme myöskään ole tietoisia miten se vaikuttaa merkityksiimme - laajentaako se vai supistaa tai sekoittaa.
Subjektiivisuus on kuvassa mukana tässäkin - nämä ns. lisäsävyt ovat erilaisia kullakin ihmisellä. meillä kaikilla on omat mielikuvamme abstrakteista asioista kuten muistakin - ja siksi me sovellamme käsityksiämme kukin ominaisella tapaa - joten tässä tulee tämä minun tuhat kertaa mainitsemani - lokeroimattomuus. Ihmistä ei voi lokeroida - se osoittaa viisauden vastakohtaa ajattelemattomuutta. ihminen ei koskaan ole se mitä hänestä sanotaan vaan aina ylittää mielen ja on oma itsensä ja erilainen kuin kuvitelmissamme.
esimerkiksi yleiset käsitteet kuten raha, terveys, sairaus - ovat sanoja, jotka käsitämme enemmän ja vähemmän samalla tavalla tai meillä on lupa olettaa tähän, jos muistamme "enemmän ja vähemmän" samalla lailla.
Mielikuvat asioista siis ratkaisevat, sen kuinka kohtaamme toisen - puhummeko samasta asiasta. juuri tästä syystä vaivaisen kolmen vuoden terapiaopiskelu ei anna juurikaan valmiuksia kohdata ihmistä hänen maailmassaan - ja juuri siksi niin moni toteaa turhaksi terapiassa käymisen - "ei synkannut" - ei se synkkää, jos terapeutti lähtee toteuttamaan oppimaansa ja ottaa mukaansa siis oma motivaationsa - tällaisen toimivuus on klisee. Tilanne on jo lähtökohtaisesti toivoton ja kaatuu usein ensimmäiseen käyntiin.
O myös pakko ottaa huomioon sosiaaliset, uskonnolliset, psykologiset kokemukset, jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia. Tämä lisää huomattavasti tulkinnan haastetta vaikka jotkin unet ja arkkityypit ovatkin oletettavasti kasvaneet geneettisesti kiinni mieleemme ja ovat siis universaaleja - kuten pyörä ja tietyt luvut sekä merkit - siis symbolit.
Koska sanojen erot ovat tiedostamattomia niitä on vaikea huomata - ne vaikuttavat tarkoittavan samaa - mutta erot ovat usein ällistyttävän suuria, joten täsmällisen määritelmän tekeminen on todella vaikeaa ja siksi asiaan on palattava uudelleen ja uudelleen eri näkökulmista, mikäli tulkinta on tärkeä.
Nämä vivahde-erot voivat olla paljon merkityksellisempiä kuin miltä ne aluksi näyttävät. kaiki psyykiset tapahtumat ovat osittain tiedon ulottumattomissa - tästä kelpaa esimerkiksi luvut joita laskiessamme käytämme - ne ovat tämällisiä lukuja mutta myös mytologisia aineksia, joillekin jopa pyhia ( Pyhthagoras)laiset) mutta eihän siitä olla tietenkään tietoisia käyttäessämme lukuja matemaattisiin tehtäviin.
Mielen käsiteillä on psyykkiset assosiaatiot.
Näiden assosiaatioiden voimakkuus riippuu yksilöstä ja hänen tilastaan ja siitä mitä ne palvelevat eli mihin ne liittyy. - piilotajunnassamme. Tietoisuuden alapuolelle joutuessaan ne muuttuvat tai saattavat muuttua aivan muuksi kuin kuin "normaaleiksi."
tiistai 17. kesäkuuta 2008
Jokaisen ( vastaus HS nimimerkille Pekka )
väkivaltainen kuolema, jossa yksi on ottanut ohjat omiin käsiin - surettaa, sen kuuluu surettaa ja suruun on täysi oikeus.
Eiköhän ole sinunkin aika antaa tunteiden tulla järkeilemisen sijaan.
Kehitysvammaisten elämä ja sotaveteraanin ja hänen vaimonsa elämä on toki voinut olla mahdollisimman tasapainoista tiettyyn pisteeseen saakka. Lopussa mureni kuitenkin tasapaino ja koko menneestä elämästä jäi huono maku. Ratkaisukeinoksi tuollaisesta toiminnasta ei ole - pelkurit pelkäävät tunteitaan, koska heillä itsellä on nuo samat tunteet. Sankaruus on tästä kaukana.
"Kurja loppuvaihe?", elämän lopun pitäisi olla myös elämän arvokkain vaihe, koska lähestymme sitä päämäärää, joka on jokaisen syntymän päämäärä - uskonnollisuudella ei ole tässä mitään sijaa.
Mitä tulee siten kuoleman jälkeisiin tuntemuksiin - ei siitä selviä älyllistämällä, jollet omaa sellaisia aisteja, joita muilla ei ole.
Tässä on aihetta moneen suruun - yksi on ajattelutapasi.
Sankari on se; joka tunnistaa ja tunnustaa oman identiteettinsä, ilman defenssikuormaa ja tunnustaa kuoleman, joka niittää nuoria ja vanhoja ja myös niitä, jotka elävät mielikuvissaan vielä "ikuista elämää" - säälittävää heikkoutta.
Eiköhän ole sinunkin aika antaa tunteiden tulla järkeilemisen sijaan.
Kehitysvammaisten elämä ja sotaveteraanin ja hänen vaimonsa elämä on toki voinut olla mahdollisimman tasapainoista tiettyyn pisteeseen saakka. Lopussa mureni kuitenkin tasapaino ja koko menneestä elämästä jäi huono maku. Ratkaisukeinoksi tuollaisesta toiminnasta ei ole - pelkurit pelkäävät tunteitaan, koska heillä itsellä on nuo samat tunteet. Sankaruus on tästä kaukana.
"Kurja loppuvaihe?", elämän lopun pitäisi olla myös elämän arvokkain vaihe, koska lähestymme sitä päämäärää, joka on jokaisen syntymän päämäärä - uskonnollisuudella ei ole tässä mitään sijaa.
Mitä tulee siten kuoleman jälkeisiin tuntemuksiin - ei siitä selviä älyllistämällä, jollet omaa sellaisia aisteja, joita muilla ei ole.
Tässä on aihetta moneen suruun - yksi on ajattelutapasi.
Sankari on se; joka tunnistaa ja tunnustaa oman identiteettinsä, ilman defenssikuormaa ja tunnustaa kuoleman, joka niittää nuoria ja vanhoja ja myös niitä, jotka elävät mielikuvissaan vielä "ikuista elämää" - säälittävää heikkoutta.
maanantai 16. kesäkuuta 2008
Älykkäillä
ihmisillä on yleensä tapana kätkeytyä ns.älykkyytensä taakse ja siksi heidän on vaikea luopua tästä defensistään.
Pelkkää kuoleman torjuntaa, pelkkää torjuntaa.
Onko älykästä uskoa näihin aistiemme heiveröisiin tuotoksiin - pikemmin se edustaa kykenemättömyyttä katsoa älyn ulkopuolelle - viisauteen.
Pelkkää kuoleman torjuntaa, pelkkää torjuntaa.
Onko älykästä uskoa näihin aistiemme heiveröisiin tuotoksiin - pikemmin se edustaa kykenemättömyyttä katsoa älyn ulkopuolelle - viisauteen.
Kolmen kovan,
kelan, sossun ja ulosoton osuus tapahtumiin olisi syytä selvittää.
On aiemminkin käynyt ilmi, että toivoton elämäntilanne on ajanut vanhempia ja nuorempia hirmutekoihin, jotka hakevat oikeutustaan laiminlyönneiltä ja välinpitämättömyydeltä. Välinpitämättömyyttä kyllä riittää ja mitään uutta ei ole auringon alla, sen osoitti suomalaiset ja suurten puolueiden puoluekokoukset.
Todellinen tahto muuttaa mitään puuttuu tyystin. Seuraukset näkyvät nyt paremmin, koska media ehtii tiedottaa paremmin ja enää ei voida työntää asioita mappi ööhön, kansa on siis tietoisempaa siitä mitä ympärillä oikeasti tapahtuu.
Suomessa ei ehkä ole vastaavia tutkimuksia tehty ja toivon, että ei tehdäkään vaan rahat suunnataan ihmisten hyväksi - nollatason surkeita värittyneitä tutkimuksia on jo aivan liikaa ja niiden uutisointia - se ei ole muuta kuin pään pensaaseen laittamista.
Samojen naamojen selittelyt alkavat jo tympiä, ennen kriisiterapiaa tulee preventiivinen hoito johon pitäisi fokusoida ja sijoittaa rahaa. Yhdenkin pelastaminen on yhtä tärkeää kuin, jos pelastaisit kaikki, silloin ei olisi sitä yhtäkään.
On aiemminkin käynyt ilmi, että toivoton elämäntilanne on ajanut vanhempia ja nuorempia hirmutekoihin, jotka hakevat oikeutustaan laiminlyönneiltä ja välinpitämättömyydeltä. Välinpitämättömyyttä kyllä riittää ja mitään uutta ei ole auringon alla, sen osoitti suomalaiset ja suurten puolueiden puoluekokoukset.
Todellinen tahto muuttaa mitään puuttuu tyystin. Seuraukset näkyvät nyt paremmin, koska media ehtii tiedottaa paremmin ja enää ei voida työntää asioita mappi ööhön, kansa on siis tietoisempaa siitä mitä ympärillä oikeasti tapahtuu.
Suomessa ei ehkä ole vastaavia tutkimuksia tehty ja toivon, että ei tehdäkään vaan rahat suunnataan ihmisten hyväksi - nollatason surkeita värittyneitä tutkimuksia on jo aivan liikaa ja niiden uutisointia - se ei ole muuta kuin pään pensaaseen laittamista.
Samojen naamojen selittelyt alkavat jo tympiä, ennen kriisiterapiaa tulee preventiivinen hoito johon pitäisi fokusoida ja sijoittaa rahaa. Yhdenkin pelastaminen on yhtä tärkeää kuin, jos pelastaisit kaikki, silloin ei olisi sitä yhtäkään.
torstai 12. kesäkuuta 2008
Sag mir nicht Adien
Sag mir nicht adien, sag nur auf Wiedersehen, denn du kannst doch mir fuhr nimmer gehn.Einwal kommt vielleicht ein Tag; ein Augenblich, da fur dich der Weg in meinen Armzuruck...sag mir night Adien...
keskiviikko 11. kesäkuuta 2008
Mitätapahtuu, kun otetaan enemmän kuin annetaan
Jos, tekee työnsä niin hyvin kuin osaa ja tuntee olevansa aina vaan lähtökuopissa, ei voi enää kuvitella saavansa palkkatyössä turvallisuutta sitoutumalla - on pakko keksiä toiminta malleja eli selviytymiskeinoja.
Työn kovat vaatimukset ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä ovat terveysriski lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle.
Nykyisessä kilpailutilanteessa pyritään henkilökuntaa heti vähentämään, jos tulos ei ole osakkeiden omistajien kannalta erityisen hyvä. Henkilökunnan ja heidän terveytensä kustannuksella taotaan rahaa - kiitosta ei tule vaan lyödään lisää. Arvottomuuden tunne ja sairastumisriski kasvaa.
On käsittämätöntä kuinka johtoon on valittu joukko psykopaatteja tai identiteettikriisissä olevia pikkunilkkejä, joille työnantajan propaganda on uponnut niin etteivät he kykene näkemään metsää puilta ja toisaalta he sanovat olevansa puun ja kuoren välissä niin kuin asia onkin.
Mukaan lähti valtio - ja kuntasekatori. Nämä ammattitaidottomat johtajat kuvittelivat kovuudella paikkavansa osaamattomuutensa.
Koska omaan ammattiin vaikuttaminen ei ollut mitenkään mahdollista esimerkiksi hoitoalalla, on ainoa reagointi sairastuminen. Tämän tietävät monet ja siitä puhutaan asialle ei kuitenkaan voida näköjään tehdä mitään. Sama kaoottinen tilanne jatkuu ja jakaa kansaa repien kahtia ja aiheuttaen suurta vahinkoa, joiden syntymaastoa Jokelan tapaukset ovat.
Jakajana on vielä olleet mielivaltaiset pätkätyöt vs. vakituiset - tämä on aiheuttanut sisäistä repivyyttä. Yhteenvetona voi todeta ettei poissaoloille näy laskua ennen kuin aletaan tervehdyttämään sitä syöpää joka vaivaa työelämää ja kuten syövällä on tapana se metastasioi eli leviää lähes hallitsettomasti. Näin on juuri käynyt.
Pirullisinta tässä on se ettei kukaan selviä "hengissä" tästä vaan kaikki olemme samassa "jengissä", tämä on vähintään se asia joka pitäisi tajuta ja jonka pitäisi ohjata yksilön vapauden ihannoinnista kansan hyvinvointiin.
Työn kovat vaatimukset ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä ovat terveysriski lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle.
Nykyisessä kilpailutilanteessa pyritään henkilökuntaa heti vähentämään, jos tulos ei ole osakkeiden omistajien kannalta erityisen hyvä. Henkilökunnan ja heidän terveytensä kustannuksella taotaan rahaa - kiitosta ei tule vaan lyödään lisää. Arvottomuuden tunne ja sairastumisriski kasvaa.
On käsittämätöntä kuinka johtoon on valittu joukko psykopaatteja tai identiteettikriisissä olevia pikkunilkkejä, joille työnantajan propaganda on uponnut niin etteivät he kykene näkemään metsää puilta ja toisaalta he sanovat olevansa puun ja kuoren välissä niin kuin asia onkin.
Mukaan lähti valtio - ja kuntasekatori. Nämä ammattitaidottomat johtajat kuvittelivat kovuudella paikkavansa osaamattomuutensa.
Koska omaan ammattiin vaikuttaminen ei ollut mitenkään mahdollista esimerkiksi hoitoalalla, on ainoa reagointi sairastuminen. Tämän tietävät monet ja siitä puhutaan asialle ei kuitenkaan voida näköjään tehdä mitään. Sama kaoottinen tilanne jatkuu ja jakaa kansaa repien kahtia ja aiheuttaen suurta vahinkoa, joiden syntymaastoa Jokelan tapaukset ovat.
Jakajana on vielä olleet mielivaltaiset pätkätyöt vs. vakituiset - tämä on aiheuttanut sisäistä repivyyttä. Yhteenvetona voi todeta ettei poissaoloille näy laskua ennen kuin aletaan tervehdyttämään sitä syöpää joka vaivaa työelämää ja kuten syövällä on tapana se metastasioi eli leviää lähes hallitsettomasti. Näin on juuri käynyt.
Pirullisinta tässä on se ettei kukaan selviä "hengissä" tästä vaan kaikki olemme samassa "jengissä", tämä on vähintään se asia joka pitäisi tajuta ja jonka pitäisi ohjata yksilön vapauden ihannoinnista kansan hyvinvointiin.
Lainaus Hs kirjoituksesta ja mielipide
[i]"Liittyisiköhän näiden uusien "arvojen" tai toimintatapojen omaksuminen mitenkään ns globaalin maailmantalouden lieveilmiöihin kuten nykyiseen epävarmaan työelämään pätkätöineen, jonka varaan on vaikea mitään pysyvää rakentaa.
Mielestäni jopa ymmärrettävä "pienen ihmisen" vastareaktio; otetaan sieltä ja sitä mitä saadaan, "koska minusta ja minun elämästänikään ei oikeasti kukaan enää välitä..." Tänä päivänä mm em syistä omaa identiteettiä ei siis todellakaan enää kannata rakentaa pelkästään työn varaan. [/i] "
Tuo kirjoitus pitää sisällään hyvin oikean ja laajanäköisen ajatuksen. Tästä on kysymys - selviämisestä. Jokainen joutuu rakentamaan oman selviämisstrategiansa. On nimittäin niin, että työstä ja ahdistuksesta vapaata aikaa tarvitaan, jos työssä voisi antaa mahdollisimman hyvän panoksen. Valitettavasti tämän maan höyläsi fakki-idiootti joukko siihen kuntoon missä se nyt on - insinööriopinnot eivät antaneet perusteita oikeansuuntaiselle viisaudelle ja osa tästä porukasta jatkaa "lintsaamista" yhteiskunnan varoilla edelleen valitettavasti.
Kerron salaisuuden; pakotettu ja alistettu persoonallisuus, johtaa pintapuoliseen asenteeseen - ei työntekijää voi pakottaa sitoutumiseen työhön tai investoimaan tunteitaan työhön, jossa ei ole omaa autonomiaa ja luottamusta.
Mielestäni jopa ymmärrettävä "pienen ihmisen" vastareaktio; otetaan sieltä ja sitä mitä saadaan, "koska minusta ja minun elämästänikään ei oikeasti kukaan enää välitä..." Tänä päivänä mm em syistä omaa identiteettiä ei siis todellakaan enää kannata rakentaa pelkästään työn varaan. [/i] "
Tuo kirjoitus pitää sisällään hyvin oikean ja laajanäköisen ajatuksen. Tästä on kysymys - selviämisestä. Jokainen joutuu rakentamaan oman selviämisstrategiansa. On nimittäin niin, että työstä ja ahdistuksesta vapaata aikaa tarvitaan, jos työssä voisi antaa mahdollisimman hyvän panoksen. Valitettavasti tämän maan höyläsi fakki-idiootti joukko siihen kuntoon missä se nyt on - insinööriopinnot eivät antaneet perusteita oikeansuuntaiselle viisaudelle ja osa tästä porukasta jatkaa "lintsaamista" yhteiskunnan varoilla edelleen valitettavasti.
Kerron salaisuuden; pakotettu ja alistettu persoonallisuus, johtaa pintapuoliseen asenteeseen - ei työntekijää voi pakottaa sitoutumiseen työhön tai investoimaan tunteitaan työhön, jossa ei ole omaa autonomiaa ja luottamusta.
Mallitoimistot
ovat varsinaisia aneorexian promoottoreita, vaikka toisin väittävätkin. Jatkuvasti lisääntyvät syömishäiriöt ovat vakava ongelma.
Jos malli maailmassa ei pärjää on se pelkästään positiivinen asia paitsi rahanahneille mallitoimistoille, jotka mielestäni edustavat asiassa täysin vastuutonta kantaa.
Satu Tuomisto onkin kaunistunut huomattavasti, kun ei enää muistuta keskitysleirivankeja.
Mallimammojen kaksinaismoralistiset lausunnot herättävät lähinnä kummastusta. Ihmisten tahallinen terveyden vaarantaminen on käsittääkseni tuomittavaa ja moraalitonta eikä ansaitse mitään tukea - ei edes medialta.
Jos malli maailmassa ei pärjää on se pelkästään positiivinen asia paitsi rahanahneille mallitoimistoille, jotka mielestäni edustavat asiassa täysin vastuutonta kantaa.
Satu Tuomisto onkin kaunistunut huomattavasti, kun ei enää muistuta keskitysleirivankeja.
Mallimammojen kaksinaismoralistiset lausunnot herättävät lähinnä kummastusta. Ihmisten tahallinen terveyden vaarantaminen on käsittääkseni tuomittavaa ja moraalitonta eikä ansaitse mitään tukea - ei edes medialta.
Kysymys poissaoloista ei
ole yksinkertainen. On otettava huomioon ihmisten väliset erot - jokainen on oma yksilönsä taipumuksineen. On ravintotekijöitä ja altistumista mm. lastentarhat - so .paikat, jossa on paljon ihmisiä -> siellä liikkuu paljon pöpöjä.
Työpaikkailmapiiri on eräs vaikuttava tekijä samoin työn mielekkyys ja työn vaihtoarvo eli se mitä työstä saa. Sosiaali - ja terveysalalla ei kiitosta heru millään ja työntekijä tuntee itsensä arvottomaksi pakertajaksi. Ruokatunteja ei ehditä pitää, syödään huonosti - omia eväitä. Jatkuva resurssipula vie työstä mielenkiinnon ja herkistää ja altistaa sairauksille ja poissaoloille.
Sitten on ne, jotka tulevat sairaana töihin niittämään kiitosta ja tartuttamaan kaikki toisetkin. Entä miten on, kun antibiootteja ei enää saisi määräillä vaan taudit hoidetaan levolla - sairasaika pidentyy muutamalla päivällä. Entä mahdolliset jälkitaudit, kuten sydänlihaksen tulehdus, joka on vienyt monen terveeksi itsensä tuntevan mullan alle.
Jo se, että epäillään aina joitain laiskoiksi kertoo surkeasta vuorovaikutusasenteesta - tämä on se dilemma -> äärimmäisen huono työilmapiiri. Työnohjaajana ja terapeuttina asia on kirkastunut varsin selkeästi. Laatua ilman tarvittavia resursseja oli ajatuksena jo kuollut silti höylätään resursseja pienemmäksi ja kasvatetaan lapsiryhmiä päiväkodeissa.
Työnantajien pikkupomoista olisi päästävä eroon tai ainakin tuollaisesta asenteesta, joka kertoo selvää kieltä asiantuntemattomuudesta mitä tulee suhteessa työhön ja työhyvinvointiin yksilö ja ryhmätasolla. Kun asia on niin, että ne maisterin paperit eivät tee työtä vaan tarvitaan osaamista, jota ei kirjoista löydy.
Kaikenkaikkiaan on surkeaa, että tulos tutkimuksesta on tämän suuntainen, se kertoo paljon sisäisestä rakenteesta ja mielikuvista , jotka vääristävät asiat niin, että siitä kärsii kaikki. Kun resurssit ei riitä aletaan kutsua toisia lintsareiksi - häpeällistä.
Kvartaalitahti kroonikkotyössä ei ole onnistunut. Hoivatyöntekijät ovat ehkä voineet ennakoida ne kliseet, joita joutamiskielessä on mutta he eivät ole voineet ennakoida toimintansa puitteita. TS. IHISET EIVÄT VOI TEHDÄ TYÖTÄ SILLÄOSAAMISEN TASOLLA MIHIN HEIDÄT ON KOULUTETTU. Johdossa olevien lääkäreiden aika menee supistusten suunnitteluun, he ovat siis poissa hoitotyöstä täysin. Jos kokoajan mietitään mistä otetaan pois on seurauksena sairastuminen, edes joku asia joka voi pelastaa yksilön ja auttaa tätä jatkamaan.
Sosiaali- ja terveysalan ja eräiden järjestöjen johto ja keskijohto on täysin ammattitaidotonta mitä tulee ihmisten välisiin suhteisiin ja tuottavan ja laadullisen työn tekemiseen. Koko sosiaali- ja terveyalan kenttä on omituista tempoilua, josta kukaan ei saa henkistä ravintoa.
Työpaikkailmapiiri on eräs vaikuttava tekijä samoin työn mielekkyys ja työn vaihtoarvo eli se mitä työstä saa. Sosiaali - ja terveysalalla ei kiitosta heru millään ja työntekijä tuntee itsensä arvottomaksi pakertajaksi. Ruokatunteja ei ehditä pitää, syödään huonosti - omia eväitä. Jatkuva resurssipula vie työstä mielenkiinnon ja herkistää ja altistaa sairauksille ja poissaoloille.
Sitten on ne, jotka tulevat sairaana töihin niittämään kiitosta ja tartuttamaan kaikki toisetkin. Entä miten on, kun antibiootteja ei enää saisi määräillä vaan taudit hoidetaan levolla - sairasaika pidentyy muutamalla päivällä. Entä mahdolliset jälkitaudit, kuten sydänlihaksen tulehdus, joka on vienyt monen terveeksi itsensä tuntevan mullan alle.
Jo se, että epäillään aina joitain laiskoiksi kertoo surkeasta vuorovaikutusasenteesta - tämä on se dilemma -> äärimmäisen huono työilmapiiri. Työnohjaajana ja terapeuttina asia on kirkastunut varsin selkeästi. Laatua ilman tarvittavia resursseja oli ajatuksena jo kuollut silti höylätään resursseja pienemmäksi ja kasvatetaan lapsiryhmiä päiväkodeissa.
Työnantajien pikkupomoista olisi päästävä eroon tai ainakin tuollaisesta asenteesta, joka kertoo selvää kieltä asiantuntemattomuudesta mitä tulee suhteessa työhön ja työhyvinvointiin yksilö ja ryhmätasolla. Kun asia on niin, että ne maisterin paperit eivät tee työtä vaan tarvitaan osaamista, jota ei kirjoista löydy.
Kaikenkaikkiaan on surkeaa, että tulos tutkimuksesta on tämän suuntainen, se kertoo paljon sisäisestä rakenteesta ja mielikuvista , jotka vääristävät asiat niin, että siitä kärsii kaikki. Kun resurssit ei riitä aletaan kutsua toisia lintsareiksi - häpeällistä.
Kvartaalitahti kroonikkotyössä ei ole onnistunut. Hoivatyöntekijät ovat ehkä voineet ennakoida ne kliseet, joita joutamiskielessä on mutta he eivät ole voineet ennakoida toimintansa puitteita. TS. IHISET EIVÄT VOI TEHDÄ TYÖTÄ SILLÄOSAAMISEN TASOLLA MIHIN HEIDÄT ON KOULUTETTU. Johdossa olevien lääkäreiden aika menee supistusten suunnitteluun, he ovat siis poissa hoitotyöstä täysin. Jos kokoajan mietitään mistä otetaan pois on seurauksena sairastuminen, edes joku asia joka voi pelastaa yksilön ja auttaa tätä jatkamaan.
Sosiaali- ja terveysalan ja eräiden järjestöjen johto ja keskijohto on täysin ammattitaidotonta mitä tulee ihmisten välisiin suhteisiin ja tuottavan ja laadullisen työn tekemiseen. Koko sosiaali- ja terveyalan kenttä on omituista tempoilua, josta kukaan ei saa henkistä ravintoa.
tiistai 10. kesäkuuta 2008
Keskusta tuo
pikkupaikkakuntien ja kylien "hyvä veli" politiikkaa myös hallitustasolle.
Käsittämätöntä veljeilyä ja salailua - todellista asioiden täysin tahallista vääristelyä ja vastoin totuutta puhumista - oman edun tavoittelua hinnalla millä hyvänsä.
Jotain tapoja pitäisi Keskustaltakin löytyä.
Käsittämättömiä närkästyksiä ja suuttumisia, jos asioista koetetaan ottaa selvää. Aikuinen ihminen ei käyttäydy tuolla tavalla mutta syyllinen yrittää vesittää asiat "närkästymällä ja loukkaantumalla"
Luottamus on mennyt lopullisesti tähän hallitukseen - löytyykö sitten Keskustasta rehellisyyttä ja avoimuutta se on toinen asia.
Aivan sama mistä se hallitus tulee, kunhan sen puheisiin ja päätöksiin voi luottaa niin ettei aina ole taka-ajatuksia omaksi hyväksi.
Käsittämätöntä veljeilyä ja salailua - todellista asioiden täysin tahallista vääristelyä ja vastoin totuutta puhumista - oman edun tavoittelua hinnalla millä hyvänsä.
Jotain tapoja pitäisi Keskustaltakin löytyä.
Käsittämättömiä närkästyksiä ja suuttumisia, jos asioista koetetaan ottaa selvää. Aikuinen ihminen ei käyttäydy tuolla tavalla mutta syyllinen yrittää vesittää asiat "närkästymällä ja loukkaantumalla"
Luottamus on mennyt lopullisesti tähän hallitukseen - löytyykö sitten Keskustasta rehellisyyttä ja avoimuutta se on toinen asia.
Aivan sama mistä se hallitus tulee, kunhan sen puheisiin ja päätöksiin voi luottaa niin ettei aina ole taka-ajatuksia omaksi hyväksi.
sunnuntai 8. kesäkuuta 2008
Reunamerkintöjä hulluuteen
Siitä lähtien, kun hoitotyöhön otettiin kvartaalitahti - on toiminta ollut onnettoman tempoilevaa.
Kliseitä kliseiden perään ja laadun suunnittelua ja parantamista - ilman mitään todellisia resursseja, ei rahapuolella - ei henkilöstöpuolella - ei määrällisesti ei laadullisesti.
Nämä kliseet voi ehkä tajuta mutta miten ne suhteuttaa toiminnan puitteisiin. Kun jatkuvasti mietitään, mitä otetaan pois ja satojen ihmisten aika kuluu tähän suunnitteluun, joka on tehtävänä mahdoton yhtälö.
Nykyhallituksen aikana se on käynyt yhä mahdottomammaksi. Maassa toimii yksityistämishalukkuus ja silti yritetään pitää kunnallisista hyvinvointipalveluista kiinni, joita ei enää ole ollut pitkiin aikoihin.
Tilanne on se, että juuri, kun joku on saatu opetettua tehtäviin, työsuhde päättyy.
Kysymys on seuraavasta - lapsilla, sairailla, ja vanhuksilla maksetaan pienen joukon ökyhyvinvointi - ja se ei yksinkertaisesti toimi. Nykyinen hallitus, joka jo valheellisten lupausten säestämänä pääsi hallitusvastuuseen - ei ole kyennyt nostamaan kansalaisten hyvinvointia yhtään - vaan päinvastoin ja lunta on tulossa tupaan lisää.
Välinpitämätöntä ja tietämätöntä sakkia, näin voi päätellä lausunnoista, jos mihinkään on enää uskominen. Kaikki toimivat pelinappuloina - tärkeintä on valat ja kuvitteellinen menestys, siinä ei lasten etu paina mitään.
Anekdoottina -vielä 80-90-luvulla ihmiset nauttivat hoitotyöstä, sitten tuli globaali kapitalismi, joka on tuhonnut ihmiset sielullisesti täysin ja antaa väärää signaalia koko ajan ja kaikesta.
Kliseitä kliseiden perään ja laadun suunnittelua ja parantamista - ilman mitään todellisia resursseja, ei rahapuolella - ei henkilöstöpuolella - ei määrällisesti ei laadullisesti.
Nämä kliseet voi ehkä tajuta mutta miten ne suhteuttaa toiminnan puitteisiin. Kun jatkuvasti mietitään, mitä otetaan pois ja satojen ihmisten aika kuluu tähän suunnitteluun, joka on tehtävänä mahdoton yhtälö.
Nykyhallituksen aikana se on käynyt yhä mahdottomammaksi. Maassa toimii yksityistämishalukkuus ja silti yritetään pitää kunnallisista hyvinvointipalveluista kiinni, joita ei enää ole ollut pitkiin aikoihin.
Tilanne on se, että juuri, kun joku on saatu opetettua tehtäviin, työsuhde päättyy.
Kysymys on seuraavasta - lapsilla, sairailla, ja vanhuksilla maksetaan pienen joukon ökyhyvinvointi - ja se ei yksinkertaisesti toimi. Nykyinen hallitus, joka jo valheellisten lupausten säestämänä pääsi hallitusvastuuseen - ei ole kyennyt nostamaan kansalaisten hyvinvointia yhtään - vaan päinvastoin ja lunta on tulossa tupaan lisää.
Välinpitämätöntä ja tietämätöntä sakkia, näin voi päätellä lausunnoista, jos mihinkään on enää uskominen. Kaikki toimivat pelinappuloina - tärkeintä on valat ja kuvitteellinen menestys, siinä ei lasten etu paina mitään.
Anekdoottina -vielä 80-90-luvulla ihmiset nauttivat hoitotyöstä, sitten tuli globaali kapitalismi, joka on tuhonnut ihmiset sielullisesti täysin ja antaa väärää signaalia koko ajan ja kaikesta.
keskiviikko 4. kesäkuuta 2008
Tässä taannoin oli HS
kirjoitus tutkimuksesta, jossa todettiin kannabiksen aiheuttavan alttiutta skitsofrenialle ja psykoosiherkkyyttä. Tämä esittely ei ainakaan minua vakuuttanut - ja mieluusti olisin suonut ettei tutkimusta olisi julkaistu kansanvälisissä alan lehdissä.
Sen sijaan - nämä itse viritellyt huumeet ja aineiden sekakäyttö sinänsä aiheuttaa varmasti mitä erilaisimpia oireita - jopa psykoottistasoisia tiloja, jolloin oma minä ei enää hallitse tekemisiä.
Sekakäyttö onkin lisääntyvä ja uhkaava ongelma, johon ei tunnu löytyvän "lääkkeitä" - nuorten kokeilut voivat päättyä todella ikävästi. Sekakäyttö ja alkoholi ovat maan ylivoimaiset ykköset -mitä tulee minkään huumeen suhteen ja niiden haittavaikutusten.
Mihin niitä sitten käytetään - mitä kokeilunhalu pitää sisällään. Ainakin osalla tämä on ahdistusta ja masennusta sekä turvattomuutta, johon ei ole osattu puuttua tai siihen ei ole resursseja puuttua. lasku tulee kuitenkin maksettavaksi - se on vain paljon suurempi kuin hyvin hoidettu profylaktinen "hoito".
Sen sijaan - nämä itse viritellyt huumeet ja aineiden sekakäyttö sinänsä aiheuttaa varmasti mitä erilaisimpia oireita - jopa psykoottistasoisia tiloja, jolloin oma minä ei enää hallitse tekemisiä.
Sekakäyttö onkin lisääntyvä ja uhkaava ongelma, johon ei tunnu löytyvän "lääkkeitä" - nuorten kokeilut voivat päättyä todella ikävästi. Sekakäyttö ja alkoholi ovat maan ylivoimaiset ykköset -mitä tulee minkään huumeen suhteen ja niiden haittavaikutusten.
Mihin niitä sitten käytetään - mitä kokeilunhalu pitää sisällään. Ainakin osalla tämä on ahdistusta ja masennusta sekä turvattomuutta, johon ei ole osattu puuttua tai siihen ei ole resursseja puuttua. lasku tulee kuitenkin maksettavaksi - se on vain paljon suurempi kuin hyvin hoidettu profylaktinen "hoito".
JÄTTIHÄPY
paljastaa ihmisten kaksinaismoraalin ja estyneisyyden ymmärtää tämän laatuista taidetta. Sama mielikuvien ja estyneisyyden ilmapiiri vallitsee monissa asioissa, jotka koskettavat ihmisen seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta.
Jättihäpy on hieno teos sikäli, että se lyö silmille yhä kaupallistuvaa seksiä ja pornografiaa. Varsinkin pornografia lieveilmiöineen ja teennäisine kuvioineen luo vääriä mielikuvia miehestä ja naisesta sekä yleensä rakastelusta. Pornografia edustaa äheltämistä ja alistamista, joka on vallankäyttöä - sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Jättihäpy on rohkea ja innovatiivinen monella tasolla - se on rohkea kannanotto näinä kaksinaismoralismin aikoina jolloin tappamisesta ja raiskaamisesta saa vähemmän linnaa kuin nettikirjoituksista.
Jättihävyn kuuluu ärsyttää ja innottaa - taide pistää tunteita liikkeelle. Kirjoituksista selviää, että moni on kadottanut identiteettinsä ja avoimuutensa häpeään ja syyllisyydentuntoon.
Ei jättihävystä tarvitse tietenkään pitää, jokaisella on oma makunsa, samoin jokaisella teoksella on paikkansa ja aikansa.
Seksuaalisuus on siis edelleen tabu, johon liittyy paljon asioita joita edes (jotkut) ammattilaiset ihmissuhdetyöntekijät eivät pysty kunnolla käsittelemään - oma lehmä kun on niin usein ojassa mukana - motivaatiot voivat määritellä kiinnostuksen suuntaa mutta antaako ne silloin parhaan tuloksen onkin toinen asia.
Jättihäpy on hieno teos sikäli, että se lyö silmille yhä kaupallistuvaa seksiä ja pornografiaa. Varsinkin pornografia lieveilmiöineen ja teennäisine kuvioineen luo vääriä mielikuvia miehestä ja naisesta sekä yleensä rakastelusta. Pornografia edustaa äheltämistä ja alistamista, joka on vallankäyttöä - sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Jättihäpy on rohkea ja innovatiivinen monella tasolla - se on rohkea kannanotto näinä kaksinaismoralismin aikoina jolloin tappamisesta ja raiskaamisesta saa vähemmän linnaa kuin nettikirjoituksista.
Jättihävyn kuuluu ärsyttää ja innottaa - taide pistää tunteita liikkeelle. Kirjoituksista selviää, että moni on kadottanut identiteettinsä ja avoimuutensa häpeään ja syyllisyydentuntoon.
Ei jättihävystä tarvitse tietenkään pitää, jokaisella on oma makunsa, samoin jokaisella teoksella on paikkansa ja aikansa.
Seksuaalisuus on siis edelleen tabu, johon liittyy paljon asioita joita edes (jotkut) ammattilaiset ihmissuhdetyöntekijät eivät pysty kunnolla käsittelemään - oma lehmä kun on niin usein ojassa mukana - motivaatiot voivat määritellä kiinnostuksen suuntaa mutta antaako ne silloin parhaan tuloksen onkin toinen asia.
Huumetestien
tekeminen juontaa juurensa Ronald Reaganin ajoilta ja on osin hänen ja USA:n silloisen hallinnon aikaansaannos. Paranoidisuudestahan tämä lähtee ja vääristä tiedoista ja mielikuvista - hoitaa huumeongelma pois päiväjärjestyksestä.
Tässä luotiin erittäin kallis miljardi business, jonka hyöty on mitätön siihen uhrattuihin resursseihin.
On nimittäin niin, että ainoastaan rasvaliukoiset huumeet ja ne joilla on paljon aineenvaihduntatuotteita näkyvät testissä - eli käytännössä miedot huumeet. Jos, taas ihminen on narkomaani - ei hän kykene salaamaan ongelmaansa - se näkyy jo päällepäin.
Tästä integriteetin ja itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta ei saa oikein tolkkua. Ketä muuta kuin testifirmaa tämä palvelee.
Ainakin teoriassa joissain ammateissa voitaisiin seuloa pitokokeellisesti työntekijä - silloin, ehkä käyttö paljastuisi mutta mitä sitten. Suomessahan on laki hoitoonohjauksesta mutta hoitopaikkoja ei ole , ainakaan tarpeeksi.
Se mikä on meillä ongelma - on ALKOHOLI. Alkoholi aiheuttaa sairaspoissaoloja, sairautta, ihmissuhdevaikeuksia, se rappeuttaa ja johtaa henkiseen tylsistymiseen (liiallisesti käytettynä) Alkoholin aiheuttamat kustannukset ovat satoja miljoonia tai tuhansia miljoonia vuodessa.
Täytyykö sitä aina mennä perse edellä puuhun, lieventääkö se omaatuntoa vai mitä tuo oikein on. Huume - on tabu, josta harvalla ihmisellä on oikeastaan mitään realistista tietoa. Kun tavalliset ihmiset pitävät särkylääkkeitäkin huumeina - on jossain vikaa.
Siis vielä kerran huumetesti on tehoton mittari, jossa ei jää kiinni ne joiden pitäisi vaan siinä syyllistetään reseptilääkkeiden käyttäjät, jotka hoitavat sairauttaan heille määrätyillä lääkkeillä.
Tämäkin on asia, jossa luulot ja tietämättömyys kukkivat kuin rikkakasvit kasvimaalla. On turha esittää mitään tilastoja - olen ne jo nähnyt ja tehnyt niistä johtopäätöksen - turhaa rahan haaskausta.
Meillä on todella suuri juoppojen ja sekakäyttäjien ongelma, joka vaatisi pikaista hoitoa.
Tässä luotiin erittäin kallis miljardi business, jonka hyöty on mitätön siihen uhrattuihin resursseihin.
On nimittäin niin, että ainoastaan rasvaliukoiset huumeet ja ne joilla on paljon aineenvaihduntatuotteita näkyvät testissä - eli käytännössä miedot huumeet. Jos, taas ihminen on narkomaani - ei hän kykene salaamaan ongelmaansa - se näkyy jo päällepäin.
Tästä integriteetin ja itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta ei saa oikein tolkkua. Ketä muuta kuin testifirmaa tämä palvelee.
Ainakin teoriassa joissain ammateissa voitaisiin seuloa pitokokeellisesti työntekijä - silloin, ehkä käyttö paljastuisi mutta mitä sitten. Suomessahan on laki hoitoonohjauksesta mutta hoitopaikkoja ei ole , ainakaan tarpeeksi.
Se mikä on meillä ongelma - on ALKOHOLI. Alkoholi aiheuttaa sairaspoissaoloja, sairautta, ihmissuhdevaikeuksia, se rappeuttaa ja johtaa henkiseen tylsistymiseen (liiallisesti käytettynä) Alkoholin aiheuttamat kustannukset ovat satoja miljoonia tai tuhansia miljoonia vuodessa.
Täytyykö sitä aina mennä perse edellä puuhun, lieventääkö se omaatuntoa vai mitä tuo oikein on. Huume - on tabu, josta harvalla ihmisellä on oikeastaan mitään realistista tietoa. Kun tavalliset ihmiset pitävät särkylääkkeitäkin huumeina - on jossain vikaa.
Siis vielä kerran huumetesti on tehoton mittari, jossa ei jää kiinni ne joiden pitäisi vaan siinä syyllistetään reseptilääkkeiden käyttäjät, jotka hoitavat sairauttaan heille määrätyillä lääkkeillä.
Tämäkin on asia, jossa luulot ja tietämättömyys kukkivat kuin rikkakasvit kasvimaalla. On turha esittää mitään tilastoja - olen ne jo nähnyt ja tehnyt niistä johtopäätöksen - turhaa rahan haaskausta.
Meillä on todella suuri juoppojen ja sekakäyttäjien ongelma, joka vaatisi pikaista hoitoa.
tiistai 3. kesäkuuta 2008
ADHD
on oikeasti olemassa oleva sairaus ja se vaikuttaa esimerkiksi työkykyyn - opiskeluun ja moneen muuhun asiaan, jotka vaativat keskittymistä. Se on tarkkaavaisuushäiriö.
Ensimmäiseksi on sanottava, että suuri osa lääkäreistä ei ota tätä sairautta tosissaan, vaan osa jopa pikemmin vähätellen.
ADHD sairauteen on olemassa tehokas lääkitys. Väärä diagnoosi antaa myös väärän lääkityksen ja hoidon.
Sairauden hoidossa on tärkeää, että potilas tiedostaa olevansa sairas - toisena edellytyksenä on oikea hoito. Lääkehoito on tehokkain tapa hoitaa ADHD sairautta.
Tämä sairaus ja sen hoito on tiedetty jo niin kauan, että luulisi lääkityksen olevan kunnossa mutta ei, koska se sisältää ainesosia, jotka pistävät epäilemään - onko sittenkään kysymys ADHD vai fljöittääkö potilas. tämä on helppo seurannassa todeta.
Lääketieteen ja terveydenhoidon tavoite on ehkäistä sairauksia ja parantaa sekä vähentää kärsimyksiä niillä keinoin joita sillä on käytettävissä.
Pelko- ja hysteria ovat vallanneet alaa - niin ettei lääkitystä uskalleta määrätä sama koskee benzodiatsepiineja, joiden avulla tiedetään kuitenkin satojentuhansien kykenevän normaaliin työ- ja vapaa-aikaan.
Riippuvuuksia halutaan tehdä yhä lisää, vaikka tiedetään, että ihminen solubiologisesta olomuodostaan johtuen ja tietyistä psyykkistä ominaisuuksistaan johtuen on RIIPPUVAINEN - joka ei sinänsä ole paha asia lainkaan vaan ihan luonnollinen asia.
ALKOHOLIN käyttö lääkkeenä on lisääntynyt aivan valtavaa vauhtia - ja se tuo mukanaan kokonaisvaltaisia sivuvaikutuksia, joista henkilö itse sekä ympäristö kärsii. Oikea diagnoosi ohjaa hoito oikeaan suuntaan - väärä diagnoosi on hoitovirhe.
Ensimmäiseksi on sanottava, että suuri osa lääkäreistä ei ota tätä sairautta tosissaan, vaan osa jopa pikemmin vähätellen.
ADHD sairauteen on olemassa tehokas lääkitys. Väärä diagnoosi antaa myös väärän lääkityksen ja hoidon.
Sairauden hoidossa on tärkeää, että potilas tiedostaa olevansa sairas - toisena edellytyksenä on oikea hoito. Lääkehoito on tehokkain tapa hoitaa ADHD sairautta.
Tämä sairaus ja sen hoito on tiedetty jo niin kauan, että luulisi lääkityksen olevan kunnossa mutta ei, koska se sisältää ainesosia, jotka pistävät epäilemään - onko sittenkään kysymys ADHD vai fljöittääkö potilas. tämä on helppo seurannassa todeta.
Lääketieteen ja terveydenhoidon tavoite on ehkäistä sairauksia ja parantaa sekä vähentää kärsimyksiä niillä keinoin joita sillä on käytettävissä.
Pelko- ja hysteria ovat vallanneet alaa - niin ettei lääkitystä uskalleta määrätä sama koskee benzodiatsepiineja, joiden avulla tiedetään kuitenkin satojentuhansien kykenevän normaaliin työ- ja vapaa-aikaan.
Riippuvuuksia halutaan tehdä yhä lisää, vaikka tiedetään, että ihminen solubiologisesta olomuodostaan johtuen ja tietyistä psyykkistä ominaisuuksistaan johtuen on RIIPPUVAINEN - joka ei sinänsä ole paha asia lainkaan vaan ihan luonnollinen asia.
ALKOHOLIN käyttö lääkkeenä on lisääntynyt aivan valtavaa vauhtia - ja se tuo mukanaan kokonaisvaltaisia sivuvaikutuksia, joista henkilö itse sekä ympäristö kärsii. Oikea diagnoosi ohjaa hoito oikeaan suuntaan - väärä diagnoosi on hoitovirhe.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
