perjantai 30. toukokuuta 2008

Tähän vielä pari liikuttavaa tosiasiaa,

joita ei voi kiertää. Yhteiskunnassa demokratia ei voi toimia ilman, että ihmisellä on edes hitusen vapaata eksistentiaalisesta ahdistuksesta. Tapahtuu tämä sitten kotona - töissä- missä vaan.

Ilman vapaan subjektiuden tunnetta, joka nyt kaikin mahdollisin keinoin yritetään tukahduttaa, silkkaa ajattelemattomuutta / tietämättömyyttä on turha odottaa mitään laajempaa maailmankansalaisuutta - keskiverto ihminen painaa nyt jo täysillä työnsä - työmatkansa, että mikrotasolla tämä näkyy erilaisina yksilön häiriöinä. Makrotasolla näkymä heikkenee koko ajan.

Suomen hallitus ei ole kyennyt tekemään mitään järkevää energiapoliittista kokonaispäätöstä, sen sijaan ollaan hyvin huolestuneita sellaisista asioista, kuten ilmaston lämpeneminen - se peli menetettiin jo 1900- luvun alun kehityksen myötä - > suunta on sama - toiminta on vain ymmärrettävästi absurdimpaa ja kiihtyy loppua kohti. Me kuolemme kaikki. Hyvää päivänjatkoa.

Ei kommentteja:


Matkalle päästäkseen on pysähdyttävä...